Kuntien on tehostettava toimintaa ja tämä on ajanut kunnat jo vuosia sitten tekemään erilaisia tehostamistoimia. Uskon, että monessa asiassa on päästy eteenpäin esimerkiksi yhtiöittämällä toimintaa. Yhtiö on tietysti viimekädessä vain juridinen olomuoto, mutta yhtiöittäminen vaikuttaa ohjaavan ihmisiä paremmin tuottojen ja kulujen äärelle. On toki niin, että asiakaslisäarvo on kunnassakin kaiken lähtökohta, koska kaikki työ tehdään aina jonkun toisen tarpeeseen.
Kuntien ja niiden ympärillä tapahtuvaan liiketoimintaan vaikuttaa liittyvän joitakin haasteita. Ensiksi kunta on budjettivaroin toimiva paikallisdemokratian toteuttamiseen luotu hallintokoneisto. Kunta ei lähtökohtaisesti toimi markkinoilla, vaan on lakisääteinen palveluntuottaja. Kuntien palvelutuotanto ei oikeasti lähde asiakkaista, vaan lainsäädännöstä ja toiminta rahoitetaan lähinnä verovaroilla ja valtionosuuksilla.
Toiseksi edellisestä johtuen kunnan yhtiötkään eivät tosiasiallisesti toimi avoimilla markkinoilla muista julkisista hallintokoneiston osista puhumatta. Kunta omistaa usein sähkö- ja vesiyhtiöitä, jotka toimivat yhtiömäisesti. Vesiyhtiöt ovat monopoliliiketoimintaa eivätkä sähkömarkkinatkaan ole erityisen joustavat, sillä sähkön hinnasta voi kilpailuttaa vain noin puolet siirtohinnan ja veron ollessa määrättyjä. Kunnat tapaavat yhtiöittää teknisluonteisia palveluitaan, kuten infran ja kiinteistöjen hoidon. Tämä tuo kustannustietoisuutta tekemiseen, mikä ohjaa tekemistä oikeaan suuntaan, mutta ei ratkaise kokonaistehokkuushhaastetta. Nykytyylillä toimien kuntayhtiölle mahdollistuu liiketoiminta suljetuilla markkinoilla. Toisin sanoen kuntayhtiö voi optimoida omaa kannattavuuttaan ilman kilpailua eli esimerkiksi nostaa palveluhintojaan kunta-asiakkaille ilman palvelun parantamista. Eihän tällainen ole muuta kuin vanhan tehokkuusongelman siirtämistä muille. Muutaman yhtiön kannattavuus alkaa rajoittaa muiden kunnan yksiköiden palvelutuotantoa eikä kuntayhtiön tehokkuus tosi asiassa parane. Eihän tämän näin pitänyt mennä.
Kolmanneksi kunnat ovat ryhtyneet ulkoistamaan palvelutuotantoaan kovassa kustannuspaineessa. Osa kunnista on jo siirtynyt esimerkiksi sote-palveluiden ostamiseen. Tällöin palveluntuotanto kilpailutetaan, mutta lopuksi kuitenkin rahoitetaan budjettivaroista. Korostan, että tällaisessa toiminnassa on jo markkinakilpailu mukana, mutta tämä ei poista sitä, että palveluntuottaja ei edelleenkään toimi vapailla markkinoilla. Rahoitus tulee totta mooses budjettivaroista. Ei tämäkään ole markkinataloutta parhaimmillaan, vaan jotain hybridiä. Toimija haluaa kyllä toiminnan hyvät puolet, mutta kelpaavatko huonot?
En sulje pois kuntaa liiketoimijana, mutta liiketoiminta ponnistaa markkinoista, jonne kuntien liiketoiminta ei useinkaan yllä. Toiminnan tehokkuuden kehittäminen on sekä yksityisellä että julkisella puolella välttämätöntä. Keskeisintä on, että kunta tuottaa palvelujaan kuntalaisille niin hyvin, kuin se resurssien ja lainsäädännön puitteissa on mahdollista. Toiminnan yhtiöittäminen tai tuotanto-olomuodon muuttaminen ei itsessään kehitä palvelua, jonka kehittävät ihmiset. Heidät tulee saada asiakas- ja lopputuotoskeskeisiksi niin yrityksissä kuin julkisella puolella. Monopoli toimii osapuolten hyväksi ainoastaan pelissä, ei koskaan markkinoilla.
